Lakia-Jukola on meille navilaisille usealla tapaa erikoinen. Harvoin, jos koskaan, kisamaasto on ollut näin tasainen ja peltoaukeiden rikkoma, kuin vastakohta kotoisiin maastoihin. Lisäksi järjestämme Jukolan itse ensi vuonna – seuraava mahdollisuus juosta ja pärjätä tuloslistalla tuleekin vasta kahden vuoden päästä.
Navin edustusryhmä Navistars, tai tuttavallisemmin Navimania, on leireillyt harjoitusmaastoissa viime vuoden keväästä alkaen neljään eri otteeseen ja vielä kisan alla muutaman päivän ajan. Maastotyyppi on pikkuhiljaa muuttunut tutummaksi ja enää ei 2,5 metrin käyrävälin karttaan merkityt korkeuserojen pienuudet pääse yllättämään. Maastohan sinänsä ei ole erityisen haastava, kun hirveästi kierrettävää ei ole ja näkyvyyskin on pääosin erinomainen, mutta löytyy alueelta mahdollisia suurenkin virheen paikkoja, kun kallioalueet näyttävät kiireessä hyvin samanlaisilta. Lisäksi molemmissa viesteissä, mutta etenkin Venloissa, hyödynnettäneen vanhaa hiekanottoaluetta, joka erikoisuudessaan vaatii malttia suunnitelmiin.
Navimanian urheilijaporukasta saadaan jalkeille kaksikin hyvää joukkuetta, jos vain vielä kilpailukunnossa olevat pysyvät ehjinä ja terveinä. Näin suuressa porukassa joillain aina menee paremmin ja toisilla vähän heikommin, eikä joukkuevalinnat ole olleet missään nimessä helpot. Lieköhän kyseessä viimeinen Jukola, kun allekirjoittanut pääsee niin suuren roolin osuudelle Navissa, mitä nyt on kaavailtu. Joka tapauksessa aioin ainakin itse nauttia siitä mahdollisuudesta mahdollisimman lyhyen aikaa.
Oma Taivainen