Navistars-urheilijaesittely / Navistars-athlete presentation: Andris Jubelis

Andris Jubelis on kotoisin Latviasta. Hän on syntynyt ja asuu edelleen Latvian talvikaupungissa, Madonassa. Andris aloitti suunnistamisen 10-vuotiaana. Andris Jubelis is from Latvia. He has born and is still living in Madona, winter city of Latvia. Andris started orienteering at the age of 10.

Syntymävuosi / Year of birth: 1989

Suosikkiharjoitus / Favorite exercise:

Pidän kestävyysurheilusta. Pelaan myös aika ajoin futsalia, salijalkapalloa.

I like endurance sports, and I also play indoor football from time to time.

Suosikkikilpailumatka / Favorite race:

Edelleen kaikkein haastavin on pitkä matka. Olen hyvin usein ollut viesteissä aloittajana, joten pidän paljon myös viestien avausosuuksista.

Still most challenging is the long, it’s a big challenge always. Been doing the 1st leg running a lot, s the relay first leg I like a lot.

Päätavoite tänä kautena ja tulevaisuudessa / Main goal in this season, in the future:

Tärkeää on tehdä paluu maastosuunnistusmatkoille. Harjoittelun myötä suunnitelmissa on olla valmiina isoihin viesteihin ja joihinkin yksittäisiin isoihin kilpailuihin. Toivon myös, että saan osallistua EM-kilpailuihin.

Next season is important to return to forest orienteering again. My training and plans are to be ready for big relays and some main big races, ope to run European Orienteering Championships as well.

Parhaat harjoitusfiilikset / The best training vibes:

Meillä on Latviassa joitakin lähellä rannikkoa olevia maastoja, joilla on aina hauska juosta!

In Latvia we have some orienteering terrains near the coast which are always fun to run there!

Edustusvuodet Navissa / Years of representation in Navi:

Tämä vuosi on toinen edustusvuoteni Navissa.

This will be my second active season in Navi.

Hauska suunnistusmuisto / Funny orienteering memory:

Kun aloitin suunnistamisen 10-vuotiaana, ainakin ensimmäisen puolen vuoden ajan en kunnolla ymmärtänyt rastimääritteitä ja miltä kohteet näyttävät maastossa. Monesti etsin eri kohteita maastossa. Myöhemmässä vaiheessa joku näytti minulle, miltä pieni kukkula näyttää. Oli useita kisoja, joissa tein virheen. Vetosin siihen, että olin hukannut kilpailukortin ja etsin sitä pitkän aikaa.

Kerran pienessä yösuunnistuskilpailussa kaupunkialueella, jossa oli puistometsiä, isä kuljetti  minut autolla rastilta toiselle. Meillä oli veljeni kanssa käytössä vain yksi lamppu, ja veljeni käytti sitä ensin. Meillä oli suunnitelma, että olisin juossut oman osuuteni veljeni jälkeen, mutta olimme niin aloittelijoita suunnistuksessa, että jotenkin saimme tuon idean käyttää autoa. Oli hieman noloa jälkikäteen, kun toiset saivat tietää.

When I started orienteering at the age of 10, at least for the first half year I had not much idea about control descriptions and how objects look in real life. Many times I was searching for different objects in the forest. Later someone showed what a small hill look like. There was many races where I made a mistake. I blamed that I lost control punching cards and was searching it for a long time.

Once, in a small night orienteering competition in the city with park forests, my father drove me by a car to control points. We had only one light and my brother used it first. We went there with the plan that I run my course after my brother, but as we were very beginners in orienteering somehow the idea to use a car came to mind. It was a bit embarrassing when others found out.